MITÄ SE ON?

Yleisimmät kysymykset ovat "mitä se on" ja "mikä ero niillä on?"

Työnohjauksen perinne

Työnohjaus on kehittynyt moninaisten lähellä ihmistä toimivien ammattien myötä, Suomessa 1940-1950 -luvulta. Psykiatrian ja kirkon toiminnasta työnohjaus levisi laajemmin sosiaali-,terveys-, opetus- ja kasvatusalalle sekä muuhun julkisen puolen työhön sekä 1990-luvulta myös yrityksiin ryhmien ja yksilöiden kehittämistyökaluksi. (ks. Osviitta 3/2008, Ristikangas)

Myöhempiä tulokkaita ovat valmennus ja koutsaus. Niiden juuret ovat urheilussa, valmennuksessa, joukkuepelissä ja lähtökohta näkyy ohjausnimikkeissä. Valmennus ja koutsaus saivat jalansijaa alussa erityisesti yritysmaailmassa ja johdon tehtävissä. Nyttemmin metodi on levinnyt myös julkisen puolen esimiestehtäviin ja johtamiseen. 

Johtamisessa on samoja lainalaisuuksia, puhutaan sitten julkisesta tai yksityisestä sektorista. Yksinkertaistaen johtaminen on asioiden ja ihmisten johtamista. Asioiden johtaminen on tuloksentekemisessä usein korostunutta. Ihmisten johtaminen jää vähemmälle huomiolle, vaikka tulos riippuu heistä. Ihmisten johtamisessa keskeistä on tunneilmaston johtaminen, hyvillä tunteilla tehdään hyvää tulosta ja toisinpäin. Mistä aikaa, mistä osaamista?  Vuorovaikutukseen perustuvista oman työn tutkimis- ja kehittämismenetelmistä löytyy erilaisiin tilanteisiin sopivia malleja tai niiden yhdistelmiä. 

TYÖNOHJAUS on

• väline, metodi, tapa kehittää työhyvinvointia ja työn tuloksellisuutta. Sen avulla voidaan mm. kirkastaa perustehtävää, avata solmukohtia, oppia kokemuksista, selkeyttää pelisääntöjä, ottaa puheeksi asioita, jäsentää aikaa ja edistää työn hallintaa 
• työnohjaus on luonteeltaan perustehtävälle lojaalia, työtä kehittävää ja rakentavaa, johtajuutta tukevaa toimintaa. Se ei ole opettamista, vaan itsestä / ryhmästä oppimista, ei terapiaa, vaikka voi olla terapeuttista, ei perehdyttämistä, vaikka edistääkin työn hallintaa, eikä ammatillista työhön opastamista, vaikka ammatillisen otteen kehittyminen on keskeistä.
• työnohjaaja antaa roolissaan "ulkopuolisen" näkökulman ja huolehtii prosessin etenemisestä

ESIMIEHEN TYÖNOHJAUS 

Työnohjaus on vähitellen omaksuttu myös esimiesten ja johdon työn kehittämisen välineeksi. Esimiesasemassa olevat tekevät vaativaa, vastuullista ja yksinäistä työtä. Työnohjaus voi toimia peilinä, joka auttaa ottamaan tutkivaa etäisyyttä itseen, työhön, omaan osaamiseen, esimiehisyyteen ja johtamiseen.

ESIMIESVALMENNUS

Esimiesvalmennuksen painopiste on usein tulevaisuuden tahtotilassa ja sisältää myös jonkin asian omaksumista ja / tai harjoittelemista ennen käytäntöön siirtämistä, esim. kehityskeskustelu, puheeksi ottaminen tms.

COACHING (koutsaus) 

Urheilusta, valmennuksesta, erityisesti yritysmaailmaan kehitetty esimiesten ja johdon työn tukemisen väline. Koutsaus, valmennus on perinteistä työnohjausta nuorempi tulokas. Se on usein lyhytkestoisempaa,  ehkä intensiivisempää ja henkilökohtaisesti lähemmäksi tulevaa työskentelyä kuin työnohjaus. Ohjaaja toimii enemmän sparraajana ja kumppanina, kuin ulkopuolisen näkökulman antajana.  

MENTOROINTI

Kokeneen osaajan kanssa tehtävää "mestari-kisälli"-yhteistyötä. Mentori antaa omat kokemuksensa asiakkaan käyttöön tämän pohtiessa oman työnsä haasteita ja työssä kehittymistä. 

RAJAT ERI MENETELMIEN VÄLILLÄ OVAT LIUKUVIA. JOKIN NIISTÄ VOI OLLA HALLITSEVA, MUTTA MUUTKIN MENETELMÄT OVAT OHJAUKSESSA KÄYTÖSSÄ ASIOIDEN JA TILANTEIDEN MUKAAN.

Kysy tarkemmin, klikkaa
sanoosa.harjunpaa@gmail.com

Linkit sivuille:

Miten sitä tehdään?

Missä tilanteessa?